Miksi kelloja siirretään? Syyt, historia ja terveysvaikutukset

Aamu on taas hankala, koska kello on siirretty – ja sitä tapahtuu kahdesti vuodessa lähes 70 maassa. Mutta mistä tämä käytäntö oikein sai alkunsa, ja onko siitä todella hyötyä? Tässä artikkelissa käydään läpi kesäajan historia sota-ajoista öljykriisiin ja tarkastellaan, mitä tiede sanoo kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista.

Pääasiallinen tarkoitus: energiatehokkuus ·
Alkuperä: sota-ajat ja öljykriisi ·
Terveysvaikutukset: sisäinen kello sopeutuu hitaasti ·
Siirtoja vuodessa: kahdesti

Miksi kelloja siirretään?

Kesäaika otettiin käyttöön saadakseen valveillaoloaikaan enemmän valoisia tunteja ja säästääkseen energiaa. Alkuperäinen idea Benjamin Franklinilta vuodelta 1784 kohdistui kynttilöiden säästämiseen, mutta käytännön toteutukseen päädyttiin vasta sota-aikana energian ollessa kortilla. Ensimmäisen kerran kelloja siirrettiin Saksassa ja Itävalta-Unkarissa 30. huhtikuuta 1916, kun ensimmäinen maailmansota vaati hiilen säästöä (Wikipedia). Suomessa kelloja on siirretty joka vuosi vuodesta 1981 lähtien, ensin kokeiluna ja sittemmin vakinaisena käytäntönä.

Energiansäästö

Öljykriisi 1970-luvulla toi kesäajan laajempaan käyttöön energiatehokkuuden nimissä. Ajatuksena oli, että pidemmät valoisat illat vähentävät valaistuksen tarvetta ja siten sähkönkulutusta. Euroopan komissio esitti 1996 yhteiset standardit EU-maille: siirtyminen tapahtuu maaliskuun ja lokakuun viimeisenä viikonloppuna. EU:n kesäaikadirektiivi tuli lopulta virallisesti voimaan vuonna 2002 (Yle). Nyky-yhteiskunnassa, jossa monet työskentelevät ympäri vuorokauden, energiasäästö ei kuitenkaan enää toteudu samalla tavalla kuin aiemmin.

Valoisammat illat

Kesäaika lisää liikenneturvallisuutta keväällä ja alkusyksystä valoisammilla illoilla. Tämä on yksi konkreettisimmista hyödyistä, joka näkyy tapaturmataajuuksissa. Suomessa kesäaika koetaan kuitenkin usein harmilliseksi, koska pohjoisilla leveysasteilla valoarvojen muutokset ovat dramaattisempia kuin etelässä. Etelä-Euroopassa kesäaika on sen sijaan tärkeä kuumuuden vuoksi – myöhäisempi aamunvalaisu siirtää päivän kuumimmat tunnit pois tehokkaan työajan ulkopuolelle.

Kuka keksi kesäajan?

Kesäajan keksijästä on useampia tarinoita, eikä yhtä täsmällistä alkuperää voida osoittaa. Yleisimmin mainitaan Benjamin Franklin, joka vuonna 1784 esitti kellojen siirtämistä kynttilöiden säästämiseksi. Franklin oli tuolloin Yhdysvaltain suurlähettiläs Ranskassa ja kirjoitti aiheesta humoristisen esseen. Toinen varhainen ehdottaja oli Uudessa-Seelannissa elänyt George Hudson, joka vuonna 1895 ehdotti kesäajan käyttöönottoa hyönteisten keruun helpottamiseksi. Ensimmäisenä käytännön toteutukseen päädyttiin kuitenkin Saksassa vuonna 1916 sodan aikaisen energiapulan pakottamana.

Historialliset tarinat

Benjamin Franklinin ehdotus oli alun perin humoristinen ja yliampuva: hän laski, että jos koko Pariisi siirtäisi kelloja eteenpäin, säästettäisiin vuodessa 64 miljoonaa kynttilää. Idea tuli vakavasti otettavaksi vasta ensimmäisen maailmansodan aikana, kun Saksa ja Itävalta-Unkari ottivat sen käyttöön huhtikuussa 1916. Pian samaan ratkaisuun liittyivät Iso-Britannia, Tanska, Norja ja Ruotsi. Suomessa kesäaika tuli käyttöön virallisesti vuonna 1981, jolloin siirrosta tuli säännöllinen käytäntö.

Kuka päättää kellojen siirtämisestä?

EU-tasolla kesäajan sääntelystä vastaavat Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto. Euroopan komissio antoi vuonna 2018 virallisen ehdotuksen kesäaikadirektiivin kumoamisesta, mikä avaisi jäsenmaille mahdollisuuden päättää itse pysyvästä ajasta. Suomessa kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta tuli eduskuntaan keväällä 2017, mikä osoitti kansalaisten kiinnostuksen aiheeseen. EU-maiden pitää hyväksyä luopuminen ministerineuvostossa, joten päätös vaatii laajaa yhteistyötä.

Euroopassa

Euroopan parlamentti äänesti maaliskuussa 2019 selkeästi kellojen siirtämisen lopettamisen puolesta. Alkuperäisen aikataulun mukaan viimeinen siirto olisi tapahtunut vuonna 2021. Käytännön toteutus on kuitenkin pysähtynyt, koska EU-maiden ministerineuvosto ei ole hyväksynyt muutosta. Käsittelyä ovat hidastaneet pandemia ja Venäjän-Ukraina-konflikti, jotka ovat siirtäneet unionin prioriteetteja muualle.

Suomessa

Suomessa kesäajan koetaan olevan erityisen ongelmallinen pohjoisen sijainnin vuoksi. Talvella aamun valo jää vähäiseksi, mikä vaikuttaa ihmisten vireyteen ja tuottavuuteen. Jos Suomi luopuisi yksin kesäajasta, se tarkoittaisi kesällä samaa aikaa Britannian kanssa, mikä voisi tuoda haasteita liiketoimintaan ja matkailuun. Suomen hallitus on seurannut EU-tason keskustelua aktiivisesti ja tukenut direktiivin kumoamista.

Miksi talviaika on parempi?

Unitutkijat ja kronobiologian asiantuntijat suosittelevat pysyvää normaaliaikaa eli talviaikaa ihmisten terveyden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Aamun valo on erityisen tärkeää biologisen kellon synkronoinnissa, ja talviaika tarjoaa tämän paremmin kuin kesäaika. Tutkimusten mukaan aamuisin saatava altistus luonnonvalolle auttaa säätelemään melatoniinin tuotantoa ja parantaa yöunia. Kesäaika siirtää auringonnousua myöhäisemmäksi, mikä voi heikentää aamuun hereille heräämistä.

Unitutkimus

Sydäninfarkteja on noin viikko syksyisen kellonsiirron jälkeen odotettua enemmän. Tämä käy ilmi saksalaisesta, suomalaisesta ja kroatialaisesta tutkimuksesta, jotka Yle on raportoinut. Tanskassa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan masennusta ilmaantuu syksyllä siirron jälkeen enemmän. Lapsiperheet kokevat siirron erityisen ongelmalliseksi, koska lasten unirytmi häiriintyy helpommin kuin aikuisten. Kronobiologian asiantuntijat varoittavat, että jatkuva kellonaikojen muuttaminen voi aiheuttaa pitkäaikaisia terveyshaittoja.

Aamun valo

Ihmisen sisäinen kello on suunniteltu reagoimaan aamunvaloon, ei iltavaloon. Kun kelloja siirretään, elimistön circadian-rytmi joutuu sopeutumaan uuteen aikatauluun, mikä voi kestää useita päiviä tai jopa viikkoja. Erityisesti syksyn siirto taaksepäin aiheuttaa ongelmia, koska se lyhentää päivänvaloaamuja entisestään. Talviaika säilyttäisi aamunvalon paremmin työmatkojen ja koululaisten aamutoimien yhteydessä.

Timo Partosen mukaan sydäninfarkteja on noin viikko syksyisen kellonsiirron jälkeen odotettua enemmän, mikä osoittaa siirron terveysriskit.

— Yle (terveysuutisointi)

Missä maassa ei siirretä kelloja?

Noin 70 maata maailmassa käyttää kesäaikaa, mutta yhä useammat ovat luopuneet siitä tai eivät ole koskaan ottaneet käyttöön. Venäjä on yksi merkittävimmistä maista, joka on luopunut kesäajasta. Päätös tehtiin vuonna 2014, ja sen jälkeen Venäjä on noudattanut pysyvää normaaliaikaa. Suomessa kesäaika on yhä voimassa EU-direktiivin velvoittamana, mutta keskustelu luopumisesta jatkuu.

Maat ilman kesäaikaa

Ekvatoriaalin lähellä sijaitsevat maat eivät tyypillisesti käytä kesäaikaa, koska päivän pituus vaihtelee vuoden aikana vain vähän. Esimerkiksi suurin osa Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista on luopunut käytännöstä tai ei ole koskaan ottanut sitä käyttöön. Aasia, Australia ja Uusi-Seelanti ovat vaihtelevia, ja osa niistä kokeilee kesäaikaa tietyillä alueilla. Arktisilla alueilla, kuten Islannissa, kesäaika on myös harvinainen, koska valo-olosuhteet poikkeavat dramaattisesti tavanomaisista.

Maissa joissa siirretään

Euroopan unionin maissa kesäaika on yhä pakollinen, vaikka keskustelu luopumisesta on käynnissä. Yhdysvalloissa osavaltiot ovat liittovaltion sääntöjen alaisia, ja lähes kaikki 48 yhtenäisessä mannerosassa sijaitsevaa osavaltiota noudattavat kesäaikaa. Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti ovat jakautuneita alueellisesti: osa alueista käyttää kesäaikaa, osa ei. Vaikka kesäaikaa käytetään laajasti, sen hyödyllisyys kyseenalaistuu yhä useamman tutkimuksen valossa.

Vertailu osoittaa, miten eri alueet hyötyvät kesäajasta eri tavoin riippuen maantieteellisestä sijainnista ja paikallisista olosuhteista.

Hannu Pennanen, hallitusneuvos, toteaa Ylelle, ettei voi sanoa, että kesäajan käytöstä olisi pelkästään hyötyä tai haittaa – kyse on tasapainosta, joka vaihtelee alueittain.

— Yle (hallituksen virkamies)

Suomalaisille, jotka asuvat maan pohjoisosissa, kesäajan ja talviajan välinen valinta ei ole vain teoreettinen kysymys – se vaikuttaa arkielämään, työmatkoihin ja lasten koululaisten aikatauluihin. Päätös siitä, pysyykö Suomi EU:n kesäaikadirektiivissä vai luopuuko siitä, vaatii laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja selvää kansallista tahtotilaa.

Aiheeseen liittyvää: Ibuprofeeni ja parasetamoli yhdessä annostus · Miten korjata alhainen natrium

EU pohtii siirrojen lopettamista, mutta Suomessa tarkat päivämäärät 2025tarkat päivämäärät 2025 noudattavat yhä tuttua maaliskuun ja lokakuun rytmiä.

Usein kysytyt kysymykset