Liito-orava – Tiedot Suojelusta ja Esiintymisestä Suomessa
Liito-orava on yksi Suomen tunnetuimmista uhanalaisista nisäkkäistä. Tämä yöaktiivinen liitolintu on sopeutunut elämään vanhoissa kuusivaltaisissa sekametsissä, mutta lajin kannat ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Suojelutoimet ovat tiukentuneet, ja EU:n luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaita suojelemaan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
Liito-orava elää Euroopan unionin alueella käytännössä vain Suomessa ja Virossa. Suomen kannan merkittävyys korostuu, sillä Baltian alueen populaatioista on jäljellä enää vain pieniä rippeitä. Lajin suojelu on herättänyt keskustelua erityisesti metsätalouden ja maankäytön risteyskohdissa.
Mikä on liito-orava?
Liito-orava (Pteromys volans) on pienikokoinen jyrsijä, joka kuuluu oravien heimoon. Laji on erikoistunut liitämään puusta toiseen litteän ihopoimunsa avulla, mikä erottaa sen muista Suomessa tavattavista oravista. Yksilön ruumiinpituus on noin 20 senttimetriä, ja häntä voi olla noin 13 senttimetriä. Painoa liito-oravalla on tyypillisesti noin 150 grammaa.
Liito-orava on tiukasti suojeltu laji sekä EU:n luontodirektiivin että Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Laji luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi, ja sen kanta on pienentynyt merkittävästi 1900-luvun puolivälistä lähtien. Erityisen huolestuttavaa on, että kannan pieneneminen on kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tieteellinen nimi
Pteromys volans
Suojelustatus
Erittäin uhanalainen Suomessa
Levinneisyys
Etelä- ja Keski-Suomi, paikoin Lappi
Elinympäristö
Vanhan metsän lehtipuut ja kolopuut
Keskeiset tiedot liito-oravasta
- Liito-orava vaatii yli 20 hehtaarin vanhaa metsää pesimiseen ja elinpiiriinsä
- Kanta on pienentynyt 30 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana
- Suomen kanta on merkittävin koko EU:n alueella
- Yleisin kiistakysymys syntyy metsähakkuiden yhteydessä kaatopaikoilla
- Laji on yöaktiivinen ja liikkuu öisin jopa 50–100 metrin liitomatkoja
- Ravinto koostuu pääasiassa siemenistä, versoista ja sammalista
| Ominaisuus | Tieto |
|---|---|
| Koko | Pituus 20 cm, häntä 13 cm, paino 150 g |
| Ruokavalio | Siemenet, versot, sammal |
| Aktiivisuus | Yöeläin, liitää 50–100 m |
| Suojelu | Luonnonsuojelulaki + EU:n luontodirektiivi |
| Levinneisyys Suomessa | Etelä- ja Keski-Suomi, painottuen suoja-alueiden ulkopuolelle |
| Lisääntymispaikka | Kolopuut ja pesäpöntöt vanhoissa metsissä |
Missä liito-oravia esiintyy Suomessa?
Liito-oravan levinneisyys Suomessa keskittyy Etelä- ja Keski-Suomeen, joskin lajia tavataan satunnaisesti myös Lapissa asti. Euroopan unionin alueella liito-orava esiintyy käytännössä ainoastaan Suomessa ja Virossa. Suomen kanta on näin ollen koko EU:n kannan kannalta ratkaisevan tärkeä.
Elinympäristön vaatimukset
Liito-oravan elinympäristö koostuu vanhoista kuusivaltaisista sekametsistä, joissa on runsaasti kolopuita ja lehtipuita. Lajin säilyminen edellyttää huolellista maankäytön suunnittelua, jossa otetaan huomioon kulkuyhteydet eri elinpiirien välillä, ravintopuut sekä pesäpaikkojen riittävä suoja.
Suomessa liito-orava elää pääosin suojelualueiden ulkopuolella, mikä tekee sen suojelusta erityisen haastavaa. Lajin elinpiiri ulottuu usein laajemmalle kuin yksittäinen metsäkappale, ja hakkuiden yhteydessä tarkastetaan tyypillisesti vain hakattava alue. Lisääntymis- ja levähdyspaikka voi kuitenkin jatkua ympäröiviin metsiin.
Liito-oravan suojelun kannalta olisi keskeistä, että koko elinpiirin alue selvitettäisiin samalla kertaa, jotta lajin esiintyminen ja lisääntymispaikat voitaisiin ottaa kattavasti huomioon metsänkäytön suunnittelussa.
Pesäpaikat ja kulkuyhteydet
Pesäpaikkojen sijainti on kriittinen tekijä liito-oravan selviytymiselle. Laji suosii kolopuita, joita löytyy tyypillisesti vanhoista haavoista ja koivuista. Liito-orava-LIFE-hankkeen yhteydessä onkin ripustettu runsaasti pesäpönttöjä sekä istutettu uusia kulkuyhteyksiä metsäalueiden välille.
Elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen ovat keskeisiä uhkia lajin kannalta. On erittäin tärkeää estää ja hidastaa elinympäristöjen vähenemistä sekä lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä suojelutoimien toteuttamiseksi.
Miksi liito-orava on suojeltu?
Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin, mikä velvoittaa Suomea turvaamaan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymisen. Lajin suojelu on kansainvälisesti merkittävää, sillä Suomen kanta on koko EU:n alueella merkittävin. Baltian kannasta on jäljellä vain murto-osa entisestä.
Oikeudellinen suoja ja lainsäädäntö
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä Suomen luonnonsuojelulain nojalla. Merkittävä muutos tapahtui huhtikuussa 2016, kun laista kumottiin pykälä, joka aiemmin velvoitti ELY-keskuksia antamaan virallisia päätöksiä lisääntymispaikkojen sijainneista ja sallitusta metsänkäsittelystä.
Vuoden 2016 lakimuutos siirsi vastuun lajin elinalueiden säilymisestä maanomistajille ja metsäammattilaisille. Nykykäytännössä ELY-keskus antaa tarvittaessa neuvontaa, mutta varsinaiset päätökset jäävät maanomistajien tehtäväksi.
Vuoden 2026 alusta lähtien valvontaa alkaa hoitaa lupa- ja valvontavirasto (LVV), mikä tuo muutoksia viranomaisrakenteeseen. Maanomistajilla on lain mukaan oikeus täyteen korvaukseen, jos liito-orava estää metsän käytön, mutta käytännön korvauskäytännöt kaipaavat selkeyttämistä. Metsien käytön ja suojelun tasapainottaminen on keskeinen kysymys maanomistajille.
Metsäkato ja kannan kehitys
Liito-oravakanta on pienentynyt merkittävästi metsäkadosta johtuen. Erityisen huolestuttavaa on ollut kannan 30 prosentin pieneneminen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koko elinpiirin alueen säilyminen on kriittistä lajin selviytymiselle, mutta sen turvaaminen on haasteellista, kun suojelu perustuu pääosin maanomistajien ja metsäalan toimijoiden vastuulle. Lisätietoja liito-oravan suojelusta ja esiintymisestä Suomessa löydät täältä: Lue lisaa aiheesta inrikestidningen.se.
Liito-oravan suojelun suurimpia haasteita on, että laji elää pääosin suojelualueiden ulkopuolella. Metsähakkuut voivat katkaista kulkuyhteyksiä ja heikentää elinympäristöjä ilman, että kokonaisvaikutus tulee arvioiduksi.
Kuinka liito-orava tunnistetaan?
Liito-oravan tunnistaminen luonnossa on haastavaa, sillä laji on yöaktiivinen ja liikkuu pääasiassa öisin. Tyypillisin havaintotapa on löytää lajin jättämiä jälkiä, kuten vohvelimaisia papanoita tai kuorittuja käpyjä. Varsinaisia näköhavaintoja saadaan harvoin, sillä liito-orava viettää päivät piilossa kolopuissa.
Ulkoisesti liito-orava muistuttaa tavallista oravaa, mutta sen erottaa liidosta. Liito-oravalla on raajojen välissä ihopoimu, joka mahdollistaa jopa 50–100 metrin liitomatkat puusta toiseen. Häntä toimii liidossa peräsimenä ja tasapainottajana.
Luonnonsuojeluliitto on tuottanut liito-orava-LIFE-hankkeen yhteydessä uutta materiaalia lajin kartoittamisesta ja tunnistamisesta. Metsäkeskuksen ja Liito-oravatyöryhmän julkaisema “Liito-orava talousmetsässä” -opas vuodelta 2023 tarjoaa käytännön ohjeistusta tunnistamiseen.
Liito-oravan suojeluhankkeet
Liito-orava-LIFE-hanke (2018–2025) on Suomen merkittävin liito-oravan suojeluhanke. Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima hanke kokoaa yhteen 18 organisaatiota Suomesta ja Virosta. Hankkeen päätavoitteena on kaksinkertaistaa liito-oravien määrä ja saavuttaa lajin suotuisan suojelun taso.
Käytännön suojelutoimenpiteet
Hankkeessa on turvattu elinympäristöjä yli 100 metsä- ja kaupunkikohteessa. Toimenpiteisiin kuuluu uusien kulkuyhteyksien istuttaminen, pesäpönttöjen ripustaminen sekä uusien suojelualueiden perustaminen. Nämä toimenpiteet osoittavat, että uhanalaisten lajien suojelu voidaan toteuttaa yhteistyössä maanomistajien kanssa osana vastuullista maankäyttöä.
Liito-oravan elinympäristöä voidaan turvata ilman merkittäviä taloudellisia menetyksiä useilla käytännön toimenpiteillä:
- Peitteisyyden säilyttäminen hakkuualueilla
- Säästöpuualueiden jättäminen talousmetsiin
- Lehtipuusekoituksen ylläpito kuusivaltaisten metsien seassa
WWF Suomi on suojellut liito-oravaa ja sen elinympäristöä vuosikymmenen ajan. Vuonna 1984 perustettiin liito-oravatyöryhmä tietämyksen lisäämiseksi ja suojelun edistämiseksi, ja vaikka työryhmä lakkautettiin vuonna 1996, suojelutyö on jatkunut monipuolisin keinoin.
Liito-oravan suojelun aikajana
- 1984: Liito-oravatyöryhmä perustetaan suojelun edistämiseksi
- 1996: Liito-oravatyöryhmä lakkautetaan, mutta suojelu jatkuu
- 2002: Laji luokitellaan vaarantuneeksi Suomessa
- 2010: Luokitus nousee erittäin uhanalaiseksi
- 15.4.2016: Lakimuutos siirtää vastuun maanomistajille
- 2018: Liito-orava-LIFE-hanke käynnistyy
- 2023: “Liito-orava talousmetsässä” -opas julkaistaan
- 2025: LIFE-hanke päättyy, tuloksia arvioidaan
- 2026: Lupa- ja valvontavirasto aloittaa valvonnan
Varmat faktat ja avoimet kysymykset
| Varmat faktat | Avoimet kysymykset |
|---|---|
| Liito-orava on tiukasti suojeltu koko Suomessa | Tarkka populaatiokoko on epäselvä |
| Laji kuuluu EU:n luontodirektiivin piiriin | Levittäytymisvauhti ilmastonmuutoksen myötä |
| Kanta on pienentynyt merkittävästi | Korvauskäytäntöjen tuleva linja |
| Suomen kanta on EU:n merkittävin | LIFE-hankkeen pitkäaikaisvaikutukset |
Liito-oravan merkitys Suomen luonnolle
Liito-orava toimii indikaattorilajina vanhojen metsien tilasta. Lajin menestyminen kertoo koko metsäekosysteemin hyvinvoinnista, sillä se vaatii monipuolisen ja rakenteellisesti vaihtelevan elinympäristön selviytyäkseen. Liito-oravan suojelu edellyttää laajempaa ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa, jossa huomioidaan koko metsäalueen toiminnallisuus.
Suomen metsätalous on merkittävässä roolissa liito-oravan tulevaisuuden kannalta. Koska valtaosa kannasta elää suojelualueiden ulkopuolella, metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuus lajin vaatimuksista on keskeistä. Koulutus, neuvonta ja käytännön työkalut ovat avainasemassa suojelun onnistumisessa.
Lähteet ja lisätieto
“Liito-orava on osoitus siitä, miten tärkeää on sovittaa yhteen taloudelliset intressit ja luonnonsuojelu. Lajin suojelu on mahdollista ilman merkittäviä taloudellisia menetyksiä, kunhan metsänkäyttö suunnitellaan huolellisesti.”
— Metsähallituksen Luontopalvelut
Lisätietoa liito-oravasta ja sen suojelusta löytyy Suomen Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton materiaaleista. WWF Suomi on myös julkaissut kattavia taustatietoja lajin suojelusta.
Havaintoja liito-oravasta voi ilmoittaa Laji.fi-verkkopalvelun kautta. Metsähallituksen sivuilla on saatavilla tarkempaa tietoa hankkeen etenemisestä ja suojelutoimenpiteiden tuloksista.
Yhteenveto
Liito-orava on Suomen luonnon symbolilaji, jonka suojelu kertoo yhteiskunnan kyvystä tasapainottaa taloudellisia intressejä ja luonnonsuojelua. Lajin tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin eri toimijat onnistuvat yhteistyössä turvaamaan vanhojen metsien säilymisen. Liito-orava-LIFE-hanke on tuonut arvokasta tietoa ja käytännön työkaluja suojeluun, mutta haasteet eivät ole ohi. Jokainen tietoinen päätös metsien käytöstä vaikuttaa lajin selviytymiseen.
Miten voin ilmoittaa liito-oravahavainnon?
Havainnot voi ilmoittaa Laji.fi-verkkopalvelun kautta tai suoraan Metsähallitukselle. Ilmoituksen yhteydessä kannattaa kuvata havainnon sijainti, ajankohta ja mahdolliset jäljet.
Saako liito-oravan elinympäristössä hakata puita?
Hakkuut ovat sallittuja, mutta lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on kielletty. Maanomistaja voi hakea neuvontaa ELY-keskukselta ennen hakkuiden toteuttamista.
Mikä on liito-oravan suojelustatus EU:ssa?
Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tarkoittaa tiukkaa suojelua kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi laji on liitteessä II, mikä velvoittaa jäsenmaita perustamaan erityisten suojelualueiden verkoston.
Miten liito-orava eroaa tavallisesta oravasta?
Liito-orava on huomattavasti pienempi ja aktiivinen öisin, kun taas tavallinen orava liikkuu päivällä. Liito-oravan erottaa liidosta, joka tapahtuu raajojen välissä olevan ihopoimun avulla.
Onko liito-orava todella uhanalainen?
Kyllä, liito-orava luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Kanta on pienentynyt 30 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja lajin säilyminen edellyttää aktiivisia suojelutoimenpiteitä.
Mitä korvauksia maanomistaja voi saada liito-oravan vuoksi?
Luonnonsuojelulain mukaan maanomistaja on oikeutettu täyteen korvaukseen, jos liito-orava estää metsän käytön. Käytännön korvausten taso ja ehdot kaipaavat kuitenkin selkeyttämistä viranomaisten taholta.
Kuinka monta liito-oravaa Suomessa elää?
Tarkkaa populaatiokokoa ei tiedetä. Arvioiden mukaan Suomessa elää useita tuhansia yksilöitä, mutta kannan tiheys vaihtelee merkittävästi alueittain. LIFE-hankkeen seurantatiedot tarkentavat arviota.
Lisaa liittyvia artikkeleita
U-571 – Faktat, juoni ja historiallinen tarkkuus
E-MCHC Koholla – Mitä se tarkoittaa ja miten toimia
S-market Kaleva Tampere: Tarjoukset, parkki, aukioloajat
Bistro Liekki Lounas – Menu, Hinnat ja Aukioloajat
Keno viralliset tulokset – Tarkista Kenon numerot ja voitot
Marion Rung Lapsen Isä – Tärkeimmät Tiedot Perheestä
Break Sokos Hotel Tahko – arvostelut, hinnat ja palvelut
Tampere vuokra-asunnot: 2547 Vuokraovella, 2219 Oikotie
